Uskonnottomat perheet

Suomi on maallistumassa nopeaan tahtiin ja kulttuurien kirjo kasvaa koko ajan. Nämä ilmiöt näkyvät myös päiväkodeissa, joissa ollaan aiemmin toteutettu uskontokasvatusta vain enemmistöuskonnon lähtökohdista. Evankelis-luterilaista uskontoa pyritään levittämään lapsille ja nuorille päiväkodista armeijaan saakka. Joissain päiväkodeissa on kuitenkin huomattu jo se tosiasia että ev.lut. on menettämässä valta-asemaansa. Esimerkiksi Helsingissä vuonna 2010 syntyi 6709 lasta, joista 3704 eli 55% kastettiin Helsingin ev.lut. seurakunnan jäseniksi. Nämä taaperot ovat ehkä jo piankin aloittelemassa päiväkodeissa, ja viimeistään parin vuoden päästä heitä marssitetaan lähiseurakuntaan tutustumiskäynnille. 45% lapsista ei kuitenkaan ole kastettu kirkon jäseniksi – mitä heidän kanssaan tehdään? Järjestetäänkö heille sijaisohjaaja vierailun ajaksi? Siirretäänkö heidät pienempien ryhmään? Kerrotaanko vanhemmille ylipäätään, että kirkkokäyntejä järjestetään?

Näistä syistä Helsingin vapaa-ajattelijat ja Helsingin humanistiyhdistys ovat lanseeranneet Reilu päiväkoti -käsitteen. Reilu päiväkoti ottaa paremmin huomioon uskonnottomat ja eri uskontoja tunnustavat perheet. Reilu päiväkoti tarjoaa ei-luterilaisille aidosti mielekästä, valvottua toimintaa ja kertoo tästä avoimesti vanhemmille. Reilu päiväkoti ei tarjoa kirkon tilaisuuksiin osallistumista ainoana vaihtoehtona. Helsingin vapaa-ajattelijoiden ja Helsingin humanistiyhdistyksen lähtökohtana ei ole vaatia erityiskohtelua uskonnottomille vaan ainoastaan varmistaa lasten perusoikeuksien toteutuminen.

Evankelis-luterilaisella kirkolla on erityinen suhde Suomen valtioon, jonka seurauksena valtio ja kunnat asettavat usein uskonnottomat ja toisuskoiset lapsipuolen asemaan. Ei-luterilaisen vähemmistön määrä on kuitenkin kasvanut viime vuosina jo niin merkittäväksi, että on aika ryhtyä kohtelemaan kaikkia reilusti ja tasapuolisesti. Eriarvoisuutta ei voida enää suvaita marginaali-ilmiönä, jos se koskettaa liki puolta ikäpolvesta.

Uskonnottomien määrä on ollut jyrkässä kasvussa koko 2000-luvun alun. Uskonnottomien määrän kasvu tarkoittaa sitä että on entistä tärkeämpää huomioida uskonnottomien perheiden vakaumus kaikilla elämänalueilla alkaen päivähoidosta. Myös maahanmuuton myötä kulttuurillinen kirjo on kasvamassa. Maahanmuuttajat eivät aina tule kristillisestä maasta eivätkä harjoita kristillisiä perinteitä, joten myös ei-kristillisten maahanmuuttajien kulttuuritausta on syytä huomioida päiväkotien arjessa.

Helsingin Seurakuntayhtymän väetötilaston mukaan ev.lut. kirkon jäseniä helsinkiläisistä vuonna 2011 oli vain 60%. Helsinkiläistä 40 % on uskonnottomia tai muihin uskontokuntiin kuuluvia.

Vain puolet helsinkiläisistä lapsista kastetaan

Evankelisluterilaisen kirkon julkaiseman jäsentilastotaulukon mukaan Helsingin seurakuntayhtymän jäseneksi kastettiin 52,5% Helsingissä syntyneistä lapsista. Kasteiden suosio on ollut jyrkässä laskussa koko maassa mutta erityisesti Helsingissä.

Share

Vastaa